Miten käy, kun erityisluokat on purettu ja inkluusio vedetään äärimmilleen, mutta samaan aikaan resursseja tukeen ei ole, koska ne on ohjattu maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin?  Espoolainen erityisopettaja sanoo, että huonosti hoidettu inkluusio on kouluväkivallan taustalla. Nuorisokodeista ja vastaanottokodeista tulevat nuoret, joillla on päihde-, jengi- ja rikostaustaa, ohjataan tavallisiin luokkiin. Kaupungin oman arvion mukaan väkivallan uhka on jo suuri tai sietämätön 19 koulussa. Opettajan mukaan tilanne ei ole hankalin maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa, koska niissä on resurssit kunnossa.  👉 Espoon koulut ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, ja jälleen kerran liian moni kärsii hulluista pedagogisista ja maahanmuuttopoliittisista ihmiskokeista.

EU-sääntely on suomalaisen metsäteollisuuden – ja vähän muidenkin vientialojen – pahin nykyajan vitsaus. Brysselissä halutaan päättää, miten Suomen metsiä saa hyödyntää ja minkä verran. Ajankohtaisin ongelma on ennallistaminen. Luonnoksen mukaan toimet maksaisivat jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa – plus välilliset vaikutukset. Mistä moiset rahat kerättäisiin? Ei Suomella sellaisia ole. Ja turha niitä on EU:ltakaan odottaa. Monimuotoisuuden lisääminen on hyvä tavoite. Asetus on silti tehty Keski-Euroopan ongelmiin. Siellä suoristetut joet ja tehopellot ovat hävittäneet pidätysalueet ja pölyttäjät. Tuhansien järvien Suomessa vesistöjen pidätyskyky on toista luokkaa. Vesistöjen tila ei ole täälläkään kaikkialla hyvä, mutta suojelua ei pidä rakentaa Brysselin pohjalta. Meille myydään keskieurooppalaista lääkettä sairauteen, jota meillä ei ole tässä mittakaavassa. Taustalla on YK:n tavoite suojella tai ennallistaa 30 prosenttia luonnosta. EU halusi olla mallioppilas. Metsätalouteen isketään miljardivaatimukset, jotta komissio voi ylpeillä paperilla. Edellinen hallitus vaikutti asetuksen syntyyn piittaamatta kustannuksista. Ilmasto- ja ympäristökiihko oli muotia. Nykyinen hallitus vastusti sitä juuri kohtuuttoman hintalapun vuoksi. Nyt toimeenpano on vietävä läpi mahdollisimman vähin vahingoin. Bryssel näyttää alkaneen ottaa takapakkia yli-innokkaissa ympäristötoimissaan, pakosta tietenkin, kun maa toisensa jälkeen on ongelmissa. Ikävä kaava toistuu omassa ilmastolaissamme. Se on kunnianhimoa ilman järkeä. Me perussuomalaiset kyllä varoitimme. Laki nojasi huterille laskelmille ja luuloon, että tavoitteet saavutetaan leikiten. Todellisuus iski. Maankäyttösektori oli suuri nettonielu, mutta vuodesta 2021 se on ollut nettopäästölähde. Kun Venäjän sota katkaisi puuntuonnin, turpeen alasajo kasvatti energiapuun kysyntää ja puiden keski-ikä nousi, unelmat törmäsivät arkeen ja todellisuuteen. Jos vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta pidetään kiinni vanhoilla oletuksilla, puunkäyttöä leikattaisiin määrällä, joka vastaa kaikkien 80 sahan vuositarvetta. Maankäyttösektorin päästövähennyksillä ei päästä tavoitteeseen. Ilmastolaki on avattava. Tulevat eduskuntavaalit ratkaisevat, tuleeko veromoukari vai jatketaanko järkevää talouspolitiikkaa ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimista. Mutta vaalit ratkaisevat myös puun saatavuuden. Osa puolueista haluaa yhä rajoittaa hakkuita ja uskoo, että niukka raaka-aine pakottaa innovoimaan. Vihreällä logiikalla uudet tuotteet vain syntyvät, kunhan puunkäyttö kielletään. Markkinatalouden alkeet siis unohtuvat. Puuta jalostetaan tuotteiksi, joilla on oikeaa kysyntää. Myös lankku, palkki ja liimapuu syrjäyttävät terästä ja betonia ja sitovat hiiltä vuosikymmeniksi. Metsäsektori ansaitsee kunnianpalautuksen. Suomalainen puu on uroteko. (Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 28.9.)

”Euron bensaa” ja muita valheita - kepu, sdp ja media Kaleva väitti pääkirjoituksessaan 17.9. perussuomalaisten luvanneen bensaa "eurolla litra". Tämä ei pidä paikkansa, joten pyysimme lehteä oikaisemaan virheellisen väitteensä. Päätoimittaja Antti Kokkonen totesi oikaisupyyntöä koskevassa kirjeenvaihdossa, että puolue ei ole virallisesti luvannut euron bensaa, mutta ilmoitti myöhemmin, ettei oikaise virhettä ja kehotti jättämään asian JSN:n ratkaistavaksi. Ratkaisu on poikkeuksellinen. Lehden päätoimittaja, päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Kokkonen tietää julkaisseensa virheellistä tietoa, mutta kieltäytyy korjaamasta sitä. Sain aiheesta mielipidekirjoituksen lehteen, siinä kaikki. Entäs politiikan puolella? Antti Lindtman kiihdytti keskustelua budjettikeskustelussa: "Ennen viime vaaleja moni suomalainen uskoi, että mikäli perussuomalaiset pääsevät hallitukseen, niin bensan hinta laskee roimasti. Osa puhui jopa euron bensasta ilman veroja." Kyselytunnilla SDP-kansanedustaja Pia Viitanen meni entistä pidemmälle: "Mitä tulee tähän bensaan, minä vaan mietin tätä, että kun perussuomalaiset pääsivät nyt hallitusvastuuseen lupaamalla tätä euron bensaa..." Väite on ilmiselvästi virheellinen. Torstai-iltana Yle julkaisi täysin yksipuolisen analyysin, joka antaa ymmärtää PS:n korottavan hintoja samalla tavalla kuin Marinin kauden hallitus - lukuisten muiden harhaanjohtavien väitteiden lisäksi. Jutussa sanotaan lisäksi: "Keskusta on pitänyt esillä väitettä, että perussuomalaiset lupasi ennen viime vaaleja euron bensaa. Riikka Purra on kiistänyt, että puolue olisi tällaista koskaan luvannut." Analyysin tulokulma on kummallinen. Ei Yle voi roiskia virheellisiä väitteitä ilmaan niitä tarkistamatta. Olennaista ei ole se, onko PS kiistänyt väärän väitteen vaan se, onko perussuomalaiset koskaan antanut vaalilupausta euron bensasta. Asia on hyvin helposti todennettavissa. Miksi Yle ei tee niin? Eilen perjantaina Tytti Tuppurainen kommentoi polttoaineiden hintaa Ylen Aamu-tv:ssä: "[hallituspuolueista], erityisesti perussuomalaisistahan noustiin valtaan lupaamalla suomalaisille euron bensa." Positiivista on, että Ylen juontaja edes yritti korjata Tuppuraista lennossa: "Riikka Purra sanoi, että perussuomalaiset ei tällaista vaalilupausta ole tehnyt." Positiivista sekin, että Iltalehti yritti jälkeenpäin tiedustella Tuppuraiselta, mitä hän kommentillaan tarkoitti. Tuppurainen vaikeni. Kuten sitaateista näkyy, SDP aloitti valheen toistamisen varovasti, mutta lisää nopeasti vauhtia. Pian koko ykkösketju osallistuu valheen toistamiseen. Tämä ei ole vahinko. Samalla viikolla media kertoi SDP:n kyselytuntioperaatioista, jossa kehotetaan välttämään heille itselleen vaikeita aiheita - kuten hyvää talouskehitystä - ja ohjaamaan keskustelu rasismiin. Puolueella ei itsellään ole minkäänlaisia ratkaisuja bensanhintaan (kuten ei paljon muuhunkaan), joten hyökkääminen valheilla toimii hyvänä peitteenä. Kuluvan viikon aikana nähtiin myös SDP-kansanedustaja Matias Mäkysen käsittämätön tempaus. Hän levitti jälleen manipuloitua uutisvideota, josta jäi kiinni jo 2023. Tapaus nousi mediaan. Tuolloin Säätytalolla kuvatussa uutisvideossa kerroin, ettei polttoaineen hinta tulisi nousemaan hallituksen toimien seurauksena. Mäkysen levittämässä leikellyssä versiossa mukamas lupaan, että polttoaineen hinta ei nouse mistään syystä. Mäkynen levittää tätä samaa videota jälleen, vaikka tietää sen vääristelyksi. Samanlaista peukaloitua videota on jakanut tällä viikolla jopa keskustan virallinen yhdistyksen tili. Siis puolue. Media ei silti soita Antti Kaikkoselle eikä Antti Kurviselle, kuten se varmasti tekisi, mikäli perussuomalaisten tili jakaisi jotain näpelöityä. Kansanedustaja Antti Kurvinen on levittänyt euron bensa -väitettä systemaattisesti vuodesta 2024 alkaen, ja puoluelehti Suomenmaa on näitä sitten toistellut: "Muistelen vaaleista, että perussuomalaiset sanoivat, että saadaan euron bensaa tällä vaalikaudella", "lupasivat autoilijalle eurolla bensaa", "Vaaleissa oli puhetta, että huoltoasemilla odotettiin euron litrahintoja". Keskustan Anne Kalmari kommentoi 16.9. täysin laukalle lähteneessä A-studion esiintymisessään: "Vaalilupaukset olisi lunastettava… luvattiin euron bensaa". Jonkinlaista valheellisen vaalivaikuttamisen Suomen ennätystä näyttää tavoitelleen keskustan viestintävaikuttaja Kari Jääskeläinen, joka on syytänyt euron bensa -väitettä viestipalvelu X:ään 127 kertaa. Jääskeläinen sai tällä viikolla KKO:lta tuomion petoksesta - vielä on epäselvää, laimentaako vai kiihdyttääkö petostuomio somepostausten tulvaa jatkossa. Keskustallakaan ei ole minkäänlaisia esityksiä itse ongelmaan. Se vain möykkää. Miten asia oikeasti meni: Istuva hallitus on alentanut autoilun veroja sadoilla miljoonilla euroilla ja alentaa ensi vuonna lisää. Lisäksi indeksit, jakeluvelvoitteen kevennys, ja ammattidiesel tulossa. Kaikki toimia, joihin edelliset hallitukset eivät kyenneet. Jälki on siis alusta saakka ollut täysin toisenlaista kuin viime kaudella, jolloin autoilun veroja ja jakeluvelvoitetta kiristettiin. Polttoaineiden hirmuhinnat provosoivat politiikassa, ja se on ymmärrettävää. Silti puhtaat ja yksiselitteiset valheet pitäisi pitää poissa. Jos puolueet eivät siihen pysty, sen pitäisi olla median tehtävä. Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? On häkellyttävää nähdä näin laajaa valehtelua, ja vieläpä vaaleihin suoraan liittyvästä asiasta. Kaksi suurta suomalaista puoluetta rakentaa tietoisesti täysin virheellistä tarinaa siitä, mitä PS on luvannut. Antti Lindtman tähtää pääministeriksi. Sellaiseen luottamustehtävään on olemassa parempiakin polkuja kuin koordinoitu manipulointi ja tietoinen pötypuhe. Keskustavalheisiin perustuva kampanjointi kielii lähinnä hermostumisesta. Pelikuvio on joka tapauksessa selvä: Keskusta ja SDP pelaavat ja flirttailevat ensin epätosilla jutuilla ja katsovat, mitä siitä seuraa. Median kuuluisi ottaa ne kiinni. Jos näin ei tapahdu, tai jos pahimmillaan media antaa epätosille väitteille lisää vauhtia, kuten erityisesti Kaleva on tehnyt, ja Yle massiivisesti suuremmalla näkyvyydellään hyvässä peesissä, joudutaan todella väärille vesille. Vaalien lähestyessä tällainen on anteeksiantamatonta. Median tuskin kannattaa uhrata loppua uskottavuuttaan ryhtymällä viime hetken vaalikainalosauvaksi heikosti suorittaville puolueille. Suomalainen media on hyvin nopealiikkeinen ja parhaimmillaan salamannopea. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta sen harmillinen kääntöpuoli on, että myös valheet leviävät nopeasti. Olisi toivottavaa, että vaalien lähestyessä puolueet ottaisivat reilusti yhteen ja kertoisivat omat vaihtoehtonsa. Median klassinen rooli on toimia tarvittaessa erotuomarina ja puuttua virheellisiin väittämiin, tulivat ne keneltä tahansa.