Vaivaako Suomea työttömyys vai työvoimapula? Puolueiden maahanmuuttopuheista sitä on vaikea päätellä. ”Meidän pitäisi ottaa selkeäksi tavoitteeksi nettomaahanmuuton nosto vähintään 40 000:een vuosittain”, linjasi gallupeja johtava Antti Lindtmanin SDP keväällä 2024. Suomen nettomaahanmuutto on pidettävä 40 000 vuotuisessa tulijassa, toisti RKP:n Anders Adlercreutz samana syksynä. Myös Antti Kaikkosen keskusta ehdotti vaihtoehtobudjetissaan viime vuodelle, että nettomaahanmuutto tulisi nostaa 40 000 tulijaan. Panoksia korotti Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), joka asetti tavoitteekseen vähintään 45 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain. Vihreät tuki tavoitetta. Eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja Pia Kauma pyöritteli, että kokoomuksenkin tavoitteen tulisi pyöriä ”lähellä EK:n ehdottamia lukuja”. Kristillisten ja vasemmistoliiton tavoitteista ei olla kuultu, mutta jälkimmäinen on usein hehkuttanut maahanmuuton kasvua ja tahtonut peruuttaa tehtyjä tiukennuksia. Puolueiden aikeet lisätä maahanmuuttoa ovat kestämättömiä. Talouskasvusta ja verrattain korkeasta työllisyydestä huolimatta Suomessa on yli 300 000 työtöntä, joista ulkomaalaisia 50 000. Hoettu ’’työvoimapula’’, jolla ulkomaisen työvoiman lisäämistä on lobattu, näyttäytyy nyt työpaikkapulana. Usein työvoimapula on koodikieltä halpatyövoimapulalle. Sen tyydyttämiseen tavoitteet hurjasta määrästä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta tähtäävät. Esimerkiksi 40 000:n nettomaahanmuutto (maahanmuuton ja maastamuuton erotus) tarkoittaisi, että Suomeen saapuisi 60 000 maahanmuuttajaa joka vuosi. Se olisi kaksin-kolminkertaisesti enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Enemmän ja nopeammin kuin koskaan Suomen historiassa. Joka vuosi. Ulkomaalaisväestö kasvaisi vuosikymmenessä yli 500 000:lla. Näin mittava maahanmuutto väistämättä syrjäyttäisi suomalaista työtä, polkisi palkkoja, lisäisi hyväksikäyttöä, heikentäisi kotoutumista, johtaisi sosiaalisiin ongelmiin ja lisärasittaisi velkaista valtiontaloutta. Siksi muista poiketen perussuomalaisten tavoite on rajoittaa maahanmuuttoa ja tiukentaa sen ehtoja jatkossakin. Suomeen tulon on perustuttava työlle, omillaan toimeen tulemiselle ja maassa maan tavalla elämiselle – suomalaisen yhteiskunnan kantokyvyn ehdoilla. Joakim Vigelius Tamperelainen kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja (ps). Tamperelainen 23.9.2026.