🧑‍🤝‍🧑👫Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?   @Labore_tutkimus lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on sukupolvet. Lehden kansijutussa toimittaja Terhi Hautamäki selvittää, millaista työelämään on astua, kun talous voi huonosti. Nykynuorille tuntuu olevan luvassa vain niukkuutta, eikä edes kesätyöpaikkoja tunnu riittävän. Mitä se lupaa heidän tulevaisuudelleen, entä miten on käynyt aiempien taantumien aikana työuraansa aloitelleille?  Mediatiedote ➡️ labore.fi/julkaisu/talous-yh… @TYlehti #talous  #sukupolvet #työmarkkinat #tulevaisuus

Kansanterveystieteen professori Kate Pickett etsii The Good Society And How We Make It -kirjassaan yhteiskuntaa, joka tietopohjaisesti tuottaa korkeimman mahdollisen terveyden ja hyvinvoinnin. Pickett korostaa etenkin ns. ylävirtastrategiaa: paras hyvän yhteiskunnan rakentamistapa perustuu terveyttä edistävän yhteiskunnan rakentamiseen sen sijaan, että huomio olisi yhteiskunnan alavirtaan sijoittuvissa korjaavissa toimenpiteissä. Pickett kertoo kirjassaan tapauksia myös Suomesta, joka mainitaan edelläkävijämaana. Suomalaiset itse eivät välttämättä ole olleet yhtä suopeita itselleen. ”Samalla tavalla myös perustulokokeilu ja muutamat muut uudistukset näyttävät todellista paremmalta vähän kauempaa katsottuna”, professori @SaariJuho kirjoittaa arviossaan. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron kirja-arvio ➡️ labore.fi/t&y/hyvaa-yhteisku…

Milla Hägg käsitteli väitöstutkimuksessaan mm. maksuttoman ehkäisyn kokeiluja ja niihin kilpailutuksessa valikoituneita lääkkeitä. Tutkimuksessa selvisi, että moni pitäytyi kokeilun aikana aloitetussa valmisteessa, vaikka edullisempia rinnakkaisvalmisteitakin olisi ollut tarjolla. ”Tutkimus osoittaa, että kilpailutuksella on pitkäkestoisia vaikutuksia”, Hägg sanoo haastattelussamme. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Väitös ➡️ labore.fi/t&y/maksuttoman-eh…

Lokakuun T&Y:ssä aloittaa uusi palsta. Poliittiseen päätöksentekoon ja sen perusteluihin keskittyvä Päätös korvaa vanhan henkilövetoisen Päättäjä-palstan. Hyville henkilöjutuille on aina tarvetta journalismissa, mutta niitä tekevät muutkin tiedotusvälineet. Muutos kuvastaa T&Y:n pyrkimystä keskittyä yksilöiden sijaan asioihin ja avata paitsi lopputuloksia myös prosesseja niin tieteen kuin päätöksenteonkin taustalla. Palstan ensimmäisessä jutussa toimittaja Mikko Pelttari perehtyi edellisen hallituksen suurhankkeeseen, oppivelvollisuusiän nostoon. Näyttääkö uudistus onnistuneelta nyt, viisi vuotta myöhemmin? Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron uusi Päätös -palsta ➡️ labore.fi/t&y/oliko-oppivelv…

”Ikävä tosiasia kuitenkin säilyy. Verotus pysyy korkeana. Joudun siis tinkimään haaveistani julkisen talouden tasapainottamisen vuoksi. Pientä lohtuatarjoaa se, että muidenkin haaveet tulevat kaatumaan. Me oikeistolaiset äänestäjät joudumme nielemään kireän verotuksen, vasemmistolaiset leikkauksia” kirjoittaa @pursiain kolumnissaan. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron kolumni ➡️ labore.fi/t&y/verot-alas-mut…

Digitaaliset alustat ovat luoneet uusia tapoja yhdistää palkkatyötä, yrittäjyyttä ja muita toimeentulon lähteitä, mutta samalla ne ovat nostaneet esiin kysymyksiä työntekijöiden asemasta, sosiaaliturvasta ja työehdoista. Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja millainen rooli sillä on tekijöidensä toimeentulossa ja työllisyydessä? Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen sekä Eläketurvakeskuksen erikoistutkijat Aart-Jan Riekhoff ja Susanna Sten-Gahmberg vastaavat kysymyksiin artikkelissaan. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/alustatyonteki…

Miesten ja naisten urat jatkuvat perhevapaiden jälkeen eri tavalla, mutta naisetkaan eivät ole yhtenäinen joukko. Tärkeää ei ole ainoastaan se, miten nopeasti vanhemmat työelämään palaavat, vaan myös se, päätyvätkö he osa- vai kokoaikatyöhön ja miten pysyviksi heidän työsuhteensa perhevapaan jälkeisinä vuosina osoittautuvat, kirjoittavat @ElliHartikainen, @taina_leinonen, Elina Ahola ja Annina Ropponen Työterveyslaitokselta. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/minne-perhevap…

Nuorten matala lähtöpalkka ei merkitse heikkoa elinkaarinäkymää, johtava tutkija @PaoloFornaro87 ja johtaja, professori @Maliranta Laboresta havaitsivat analyysissään. Uran alkuvaiheessa palkat kasvavat keskimäärin muita nopeammin, mutta kehitys on samalla hajanaisempaa. Jo samassa tehtävässä jatkavat nuoret saavat usein yleistä palkkalinjaa suurempia korotuksia palkkaliukumien muodossa, kun taas palkkamuutosten alalaidassa sopimuskorotukset muodostavat monille tärkeän perustan palkkakehitykselle. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/nuorten-palkka…

Eriarvoisuuden tutkimus on edennyt viime vuosikymmeninä harppauksin, kiitos uusien menetelmien ja rekisteriaineistojen. Kaikkiin kysymyksiin tutkijoilla ei silti vieläkään ole vastausta, ja se on paras myöntää suoraan. Epätarkka ja epävarma tietokin on parempi pohja poliittiselle päätöksenteolle kuin tarkka mutta harhainen, ekonomisti Arttu Kauhanen kirjoittaa. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/voiko-eriarvoi…

Suomi on siirtymässä pitkäikäisyyden yhteiskuntaan. Sen seurauksia tarkastellaan yleensä eläkkeiden, hoivapalvelujen ja julkisen talouden näkökulmasta. Vähemmälle huomiolle jää se, että pitkäikäisyys muuttaa myös sukupolvien välisiä suhteita ja lisää aikaa, jonka eri sukupolvet viettävät yhdessä, professori Anu Siren kirjoittaa T&Y:ssä.  Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/suomi-on-siirt…

”Suuret ikäluokat rakensivat hyvinvointivaltion velaksi, jonka lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat maksamaan takaisin korkoineen. Keski-ikäiset ovat jatkaneet velanottoa ja lisänneet etuja merkittäville äänestäjäryhmille. Nykyhallituskin sääti yli 65-vuotiaille oikeuden mennä yksityiselle lääkärille julkisen terveydenhuollon hinnalla. Samalla työttömät eivät pääse lääkäriin perusterveydenhuollossa pysyäkseen työkykyisinä” kirjoittaa kansanedustaja @terhikoulumies. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Näkökulma -palsta ➡️ labore.fi/t&y/sukupolvien-va…

”Harjoittelupaikkoja on todella hankala saada, ja tilanne on näyttänyt huonolta useamman vuoden. Jos ei pääse harjoitteluun, opinnot eivät etene eikä välttämättä saa kesätyötäkään. Monesti harjoittelupaikka on portti työelämään, kesätyöhön tai vakinaisempaan työhön”, kertoo  SAMOK ry:n varapuheenjohtaja Laura Laakso. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Jälkipuheet -palsta ➡️ labore.fi/t&y/harjoittelupai…

Norjassa opiskelu on maksutonta ja korkeakoulupaikat jaetaan keskitetysti lukion keskiarvon perusteella. Silti Norjan eliittikoulutus – lääketiede, oikeustiede, taloustieteet ja tekniikka parhaissa yliopistoissa – on suljettu kerho. Miksi ensimmäisen polven eliittiä on niin vähän? MIT:n vieraileva tutkija Aapo Stenhammar käsittelee Tiivistelmä-palstalla Sarah Cattanin. Kjell G. Salvanesin ja Emma Tomineyn First-Generation Elite -tutkimusta. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Tiivistelmä ➡️ labore.fi/t&y/lukion-eliitti…

Vertaisarviointiprosessi tuntuu tutkijoista usein pitkältä ja puuduttavalta, mutta parhaimmillaan se voi parantaa tutkimusta merkittävästi. Professori @roope_uusitalo kertoo Tutkimuksen ruumiinavaus -palstalla, miten refereen opettamat ”temput” auttoivat tutkimusta nuorten miesten ei-kognitiivisten kykyjen muutoksesta. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Tutkimuksen ruumiinavaus ➡️ labore.fi/t&y/miten-mitata-m…

Ulospäin suuntautuneilla työntekijöillä on etulyöntiasema uralla etenemisessä. Tähän viittaa professori @OwanHideo tutkimus Personality Traits and Career Success: Understanding Workplace Dynamics. Tutkimuksen mukaan keskimääräistä korkeampi ekstraversio liittyy muun muassa 20 prosenttia keskimääräistä suurempaan ylennystodennäköisyyteen. Owan kertoi tutkimuksestaan toukokuussa Laboren seminaarissa. Lue Talous & Yhteiskunta -lehden vuoden kolmannen numeron Laboren seminaaria käsittelevä juttu ➡️ labore.fi/t&y/ekstraverteill…