Mikä on totuus jätti-investointien takana? (Lue analyysini) Google investoi 13 miljardia Suomeen. Yhtiö rakentaa uudet datakeskukset Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle ja laajentaa nykyisiä datakeskuksiaan. Google ja Fortum sopivat 22 vuoden sähkökaupasta, joka on noin puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta (1300 MW). Siis, Suomeen, jossa jo nyt talvella joudumme tuomaan 2000 MW:n edestä sähköä. Hyvät puolet: tämä pidentää Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöikää. Lisäksi Google on allekirjoittanut aiesopimuksen uuden ydinvoiman kehittämisestä. Sitten itse kritiikki: Datakeskukset ovat täynnä teknologiaa, joka ei ole valmistettu Suomessa ja tämä on sen 13 miljardin investoinnin suurin osuus. Ts. tämä raha ei missään vaiheessa tule Suomeen, kuin korkeintaan tullien muodossa. Suomi tilittää EU:lle 75 prosenttia keräämistään tullituloista ja saa pitää loput 25 prosenttia kantopalkkiona, jolla myös maksetaan tullilaitoksen kuluja. Google väittää datakeskusten rakentamisen 2027-2028 tuottavan yli 37000 työpaikkaa Suomeen ja BKT-kasvu keskimäärin 3,6 miljardia euroa vuodessa noina kahtena vuonna. Suurin osa on rakennusajan tilapäistä vaikutusta, laskelma on tehty mieluummin optimistisesti kuin varovaisesti, ja valmis datakeskus on pitkälle automatisoitu. Omassa viestinnässään Google puhuu suorat + välilliset (alihankinta) + esim. hitsaaja ostaa lounaan, lounaspaikka palkkaa lisää, päiväkoti saa lapsia. Sama henkilö voidaan laskea ketjussa moneen kertaan, ja osa “työpaikoista” on olemassa olevaa työtä, joka vain siirtyy tälle hankkeelle. Datakeskustyömailla kotimaisuusaste on arvioitu noin 50–70 prosenttiin. Todellinen rakentamiseen tarvittava työllistävä vaikutus ei ole todennäköisesti 37000 työpaikkaa, joka on erittäin optimistinen laskelma, vaan 20000-25000, joista suomalaisia työpaikkoja 14000-17500. Todellinen BKT-kasvuvaikutus on luultavasti n. puolet luvatusta. Oleellinen historiallinen vertailu: Hamina on Suomen suurin ja pisimpään toiminut hyperscale-kampus. Google on sijoittanut sinne noin 4,5 miljardia euroa vuodesta 2009. Toteutunut työllisyys: Tuike Finland Oy (Googlen datakeskusyhtiö): 105 työntekijää 2024, 120 vuonna 2025. Kun mukaan otetaan vartiointi, siivous, catering, kiinteistöhuolto ja yhä käynnissä oleva rakentaminen, puhutaan yhteensä n. 400-500. Tästä voimme haarukoida, että Googlen tulevien 13 miljardin datakeskushankkeiden pysyvä työllisyysvaikutus on koko Suomen mittakaavassa n. 2000 henkilöä. Automaatioaste luultavasti tulevaisuudessa vain nousee eli tuo 2000 voi hyvinkin olla jo v. 2030-luvulla optimistinen arvio. Googlen ostama kapasiteetti on n. 1300 MW. Ts. sen jälkeen talvella olisi peräti n. 3300 MW:n vajaus sähköntuotannossa, olettaen ettei Suomeen rakenneta yhtään lisää datakeskuksia, mutta niitähän on suunnitteilla yli 300 miljardin edestä, koska Suomessa on vielä toistaiseksi Länsi-Euroopan halvin sähkö. Google aikoo myös rakentaa akustoa n. 90 MW:n edestä, joka on aivan liian vähän suhteessa kulutukseen. Vaikka pääministeri Petteri Orpo vakuuttaa, ettei sähkön hinta nousisi, niin todennäköisesti se nousee kunnes saadaan rakennettua lisää kapasitettia. Ongelma on se, että datakeskukset valmistuvat parissa vuodessa ja niihin saa luvat huomattavasti helpommin kuin voimalaitoksille. Ydinreaktorin rakentamisprojekti on realistisesti n. 10 vuotta siitä kun se on aloitettu ja sitähän ei ole aloitettu. Ts. Suomella on edessä pula sähköstä aina kuin ei tuule seuraavien vuosien aikana ja ehkäpä joskus 2030-luvun lopulla markkinat korjaavat tilanteen. Sillä välin suomalaiset kotitaloudet ja pienyritykset maksavat korkeampaa hintaa sähköstä. Tämä nostaa kaiken hintaa asumisesta ulkona syömiseen ja kaupan hintoihin. Tuo taas tarkoittaa vähemmän rahaa ei-välttämättömään kulutukseen. Ts. edessä on luultavasti entisestään konkursseja mm. ravintoja-alalle, kaupan alalle jne. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kertoi verohallinnon laskelmista: Datakeskukset eivät tuo työpaikkoja eivätkä verotuloja, Heikura sanoo. Verohallinnon laskelmien voivat jopa vähentää verotuloja. Laskelmat perustuvat hänen mukaansa rekistereihin ja veroilmoituksiin. Suomessa toimivat datakeskukset tuottavat valtiolle tällä hetkellä hyvin vähän verotuloja. Heikuran mukaan 0datakeskusten toimintamalli tuottaa vain kiinteistöveroa. Konsernin sisäinen laskutus, myynti Suomen ulkopuolelle, investointien poistot ja arvonlisäveron palautukset syövät verotuottoja, sanoo pääjohtaja Markku Heikura. Suurin verotuotto yhdestä datakeskuksesta on tähän mennessä ollut 11 milj. euroa. Samaan aikaan suurin yksittäinen alv-palautus on ollut 240 milj. euroa. Datakeskukset eivät myöskään juuri työllistä. Ne ovat pitkälle automatisoituja. Suomen 44 datakeskuksesta vain seitsemässä on yli 20 työntekijää.