Replying to @ranzku
Itehän haluaisin olla tommonen hienostunu ihminen, joka siemailee viiniä juustolautasen äärellä. Mutta oon juntti joka juo vaan lonkeroo ja syö jotain Oltermannia.
Sählään kyllä itekin kaikenlaista, mutta yks asia, mitä en ymmärrä, on ihmisten sekoilu hedelmävaakojen kanssa kaupassa. Siis MIKÄ IHME siinä on niin vaikeeta a) mennä oikealle vaa'alle (ei paistopistevaa'alle, jos semmonen on erikseen) ja b) painaa oikeeta numeroa?
Niin joo, tämmönen tästä lopulta tuli. Kääntäminen ja riimittely oli mukavaa, kaikki muu askartelu paskartelu kauheeta. Kaikenlaisiin itsetuhosiin projekteihin sitä ihminen kummilasten takia ryhtyy, mutta tulipahan tehtyä. Ja lopputulos on siedettävämpi kuin mitä aluks pelkäsin.
Pöllähdin sitten tänään töihin tunnin liian aikasin, koska en näemmä osaa edes vuorolistaa lukee enää 🤷♀️ Noh, laitoin pomolle viestiä että tämmöstä tällä kertaa, odotanko taukotilassa vai voinko jo alottaa. Se vastas, että kiire niillä siellä kuitenkin on, joten hommiin vaan.
En päässy mihinkään etelänlomalle tänä vuonna, niin tulin Sea Lifeen. Seurana ja Helsinki-oppaana @misseero.
Tiesittekö, että ortodokseilla on hautajaisissa se arkun kansi auki? Mun äidin isä oli ortodoksi ja muistan, että hautajaisissa äiti osotti sitä avointa arkkua ja sano mulle, että "siinä se pappa nyt nukkuu". Olin 4-vuotias ja tuo on mun ainut muisto siitä koko tilaisuudesta.
Elämässä on tasan yks asia, josta kenenkään kannattaa mua kadehtia: mulla on käsivarsissa ja kämmenissä verisuonet niinku jollakin vuosikymmeniä ruumiillista työtä tehneellä äijällä, ja jokaikinen kerta tässä 31 vuoden aikana verikokeet on saatu otettua ekalla yrittämällä.
Tän artikkelin pohjalta käydyt keskustelut meni itellä tavallista enemmän tunteisiin ja tiivistän omat ajatukset tähän: harkitkaa tarkkaan, kun otatte lemmikkejä. Käykää mielessänne läpi suunnitelmat ja toiveet tuleville vuosille... 1/4
is.fi/perhe/art-200001229388…
...mutta tämmösenä hyvin eläinrakkaana ihmisenä en voi sietää semmosta löperöä asennetta, että "just nyt jaksan hoitaa koiraa, mutta jos tilanne muuttuu, niin sitten vaan hankkiudun siitä eroon". 3/4
Nappasin eilen kaupasta mukaani tän Roosa nauha -rannekkeen. Onhan se 9 e kauhee hinta tommosesta narusta MUTTA syöpähommat on lähellä sydäntä, joten näille annan rahojani ihan mieluusti.
En oo hetkeen postannu naamaani tänne, joten tässä tulee: minä silmäpusseineni lähdössä ovesta ulos puoliks juodun Noccon kanssa.
Ollaan psykoterapeutin kanssa alotettu EMDR- eli silmänliiketerapia. Oon tapani mukaan skeptinen ja totesin, että täähän on melkein ku jotain hypnoosia ja että aikooko se seuraavaks saada mut sarjakuvatyyliin uskomaan, että oon joku koira tai kana ja kaakatan tuolla kaduilla. 1/2
Törmäsin tossa keskusteluun, jossa yhtenä eutanasian vastustamisen perusteena esitettiin, että eutanasia "opettaisi ihmiset luovuttamaan ja antautumaan" ja viestittäis potilaille, että elämän edellytyksenä on "jatkuva mukavuus ja hyvä olo". 1/6
Etenkin syövät ja ALS on semmosia sairauksia, joissa loppu ei läheskään aina ole kaunis. Aikuinen mies voi riutua 50-kiloseks, kipulääkkeet ei tehoa tai niitä ei syystä tai toisesta suostuta antamaan riittävästi... 5/6





