Maahanmuutto kiristyy jälleen Kansainvälisten opiskelijoiden tuomiin ongelmiin ja järjestelmän hyväksikäyttöön saadaan vihdoinkin rotia, kun hallituksen esitys saapuu nyt eduskuntaan. Marinin hallituksen kenties hulluimpiin tempauksiin kuului opiskelijamaahanmuuton ja perheenyhdistämisen vapauttaminen. Kuningasidea oli, että jos yksi ulkomaalainen vaikkapa Bangladeshista tai Nigeriasta sai opiskelupaikan AMK:n englanninkieliselle linjalle, hän saattoi saman tien tuoda koko perheensä Suomeen Kelan tuille. Päivästä yksi alkaen sosiaaliturvan ja koko suomalaisen järjestelmän varaan. Tämä tietenkin sai aikaan suoranaisen vyöryn oppilaitoksiin ympäri maan, suoraan kehitysmaista, ja erilaista hämärää liiketoimintaa, agentteja, hupparihörhöjä ja ihmiskauppiaita toimintaa edesauttamaan. Suomeen rynnättiin puutteellisilla eväillä, eikä ihme, koska järjestelmän houkutukset olivat kovat: opiskelemaan tullut sai perheenjäsenet mukanaan suoraan yhteiskunnan ja sosiaaliturvan varaan, vaikka omat taloudelliset resurssit eivät riittäneet edes omien elinkustannusten kattamiseen. Suomalaisten oppilaitosten ulkomaalaistaminen on ollut kovaa niin koti- kuin ulkomaisin motiivein. Kotimaiset toimijat ovat hokeneet työvoimapulaa ja opiskelijapulaa ja nähneet maahanmuuttajissa ratkaisun kaikenlaisiin ongelmiin. Ulkomaiset koulutusagentit ovat myyneet epärealistista unelmaa Suomesta valheellisilla työlupauksilla, minkä seurauksena maahamme on houkuteltu ihmisiä vailla todellisia taloudellisia edellytyksiä elättää itseään. Lopputuloksena on nähty inhimillistä hätää ja tilanteita, joissa opiskelijat perheineen ovat päätyneet suomalaisiin leipäjonoihin. Jos joku epäilee tätä karua todellisuutta, voi katsoa Yle Areenasta löytyvän silmiä avaavan dokumentin ”Huijaus nimeltä Suomi”. Nyt hallitus tekee vihdoin ryhtiliikkeen ja kiristää ehtoja, joilla samalla tavoitellaan merkittäviä säästöjä julkisiin menoihin. Uudessa esityksessä perheenyhdistämiselle säädetään asumisaikavaatimus, joka opiskelijan on oleskeltava maassa ennen perheenjäsenten hakemuksia. Perheenjäsenten hakemukset siirretään tiukemmin ulkomaalaislain alle. Opiskelijalle asetetaan vaatimus riittävästä kielitaidosta, toimeentulovaatimuksen euromäärät tarkennetaan asetuksella, ja ulkomaalaislain yleisiä hylkäys- ja peruuttamisperusteita laajennetaan koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita ja perheenjäseniä. Aikaisemmin on jo annettu esitys, jolla toimeentulotukeen turvautuminen johtaa yhä useamman luvan peruuttamiseen. Ruuvia kiristettiin nyt niin paljon kuin sitä tällä hallituskoalitiolla on mahdollista kiristää. Päätökset ovat erittäin tervetulleita ja iso askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä. Emme kaipaa Suomeen opiskelijaturisteja, jotka nappaavat tutkinnon ja lähtevät muualle – tai pahimmillaan jäävät maahan elämään sosiaaliturvalla samalla, kun perheenjäsenet elävät tuilla opiskelijan opiskeluiden ajan. Tarvitsemme lisää vaatimuksia sekä aidot että riittävät tulorajat. Opiskelijajärjestelmää ja sosiaaliturvaa ei saa käyttää kierosti väärin. Kaiken perustaksi tarvitsemme kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan, joka varmistaa, että tukiverkot kuuluvat niille, jotka ovat tätä maata aidosti rakentaneet. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto.