Markkinoinnin generalisti. Koitan ajatella, nautin tekemisestä.

Espoo
Joined November 2009
Ari Mäkinen retweeted
Järjetön ja vaarallinen pommi Kun maailman seuratuimpiin kuuluva teknologiavaikuttaja Marques Brownlee julkaisi tuoreen analyysinsä Teslan uudesta Roadster-demosta, hänen viestinsä oli selkeä ja armoton: kyseessä oli vaikuttava, mutta käytännölle vieras sirkustemppu. Brownleen mukaan Teslan esitys seinää pitkin ajavasta ja ilmassa voltin tekevästä autosta oli ennen kaikkea savuverho, jolla peiteltiin vuoden 2017 alkuperäisen Roadsterin hiljaista kuoppaamista. Vaikka kritiikki Teslan venyviä aikatauluja ja yliampuvaa markkinointia kohtaan on monin paikoin ansaittua, Brownleen tapa käsitellä nähtyä teknologiaa on silmiinpistävän yksipuolinen ja ohittaa kokonaan sen, mikä tekee esityksestä teollisesti ja teknologisesti poikkeuksellisen. Suurin sokea piste Brownleen arviossa on täydellinen hiljaisuus Teslan, SpaceX:n ja tekoälykehityksen välisestä synergiasta. Kun auto ampuu itsensä ilmaan, tekee hallitun voltin kylmäkaasusuuttimilla ja laskeutuu pehmeästi pyörilleen, kyse ei ole vain huvittavasta tempusta. Kyseessä on suora sovellus avaruusteknologiasta, jossa Falcon 9 -rakettien asennonsäätöjärjestelmät, hiilikuitupinnoitetut korkeapaineastiat ja äärimmäisen nopea reaaliaikainen tekoälylaskenta on tuotu maankamaralle. Mikään muu autonvalmistaja maailmassa ei pystyisi toteuttamaan vastaavaa, koska millään muulla yhtiöllä ei ole saman katon alla johtavaa avaruusteknologian, robotiikan ja sähköautojen osaamista. Brownlee sivuuttaa tämän poikkeuksellisen poikkitieteellisen insinöörityön kuittaamalla rakettitekniikan vain vaaralliseksi painepommiksi kuljettajan pään takana. Toinen ongelmallinen piirre analyysissä on tapa, jolla innovaatioiden arvo mitätöidään vetoamalla siihen, että joku on tehnyt jotain samankaltaista aiemmin. Brownlee käyttää runsaasti aikaa muistuttaakseen, että pieni brittiläinen McMurtry-yhtiö on jo toteuttanut alipaineella toimivan puhallinauton ja ajanut sillä ylösalaisin. Hän esittää Teslan ikään kuin rikkaana isoveljenä, joka vain kopioi pienen pioneerin idean. Tämä näkökulma unohtaa teknologiahistorian peruslainalaisuuden: yksittäisen erikoisrakenteisen rata-auton tai tiedeprojektin rakentaminen on täysin eri asia kuin useiden äärimmäisten teknologioiden integroiminen yhteen pakettiin. Tesla ei vain lisännyt puhaltimia autoon, vaan yhdisti ne 1300 hevosvoiman uuden sukupolven moottoreihin, alle 1700 kilon hiilikuiturakenteeseen, 500 kilowatin lataustehoon ja avaruusluokan ohjaussuuttimiin. Innovaatio ei ole vain sitä, kuka keksii yksittäisen mekaanisen periaatteen ensimmäisenä, vaan sitä, kuka pystyy yhdistämään eri alojen huipputeknologiat ennennäkemättömällä tavalla. Lisäksi Brownlee tarkastelee konseptia lähes yksinomaan arkisen tieliikenteen ja nykyisen lainsäädännön linssin läpi. Hän murehtii tiellä lentäviä irtokiviä, suuttimien desibelirajoja ja sitä, kuinka tavalliset autoilijat eivät osaisi käsitellä hyppivää autoa työmatkaliikenteessä. Tämä on sama kuin kritisoisi Formula 1 -autoa tai yliäänilentokonetta siitä, ettei sillä voi käydä ruokakaupassa tai ettei se läpäise tavanomaista katsastusta. Äärimmäisten teknologiademojen ja halo-autojen tarkoitus ei ole koskaan ollut arkikäyttöisyys. Niiden tehtävä on venyttää fysiikan ja insinööritaidon rajoja. Vaikka tavallinen autoilija ei koskaan tekisi autollaan volttia, suuttimien ja tekoälyn salamannopea yhteispeli äärimmäisissä tilanteissa luo pohjaa tulevaisuuden aktiivisille turvajärjestelmille, alustanhallinnalle ja robotiikalle. Keskittymällä pelkästään siihen, miksi rakettiauto on huono idea ruuhkaliikenteessä tai miksi Tesla ei ole vieläkään toimittanut vuodelle 2020 luvattua malliaan, kriitikot tulevat sivuuttaneeksi varsinaisen pihvin. Kuluttajansuoja ja katteettomat aikataululupaukset ovat aiheellista kritiikkiä, mutta ne eivät tee tyhjäksi itse insinöörisuoritusta. Kun kyynisyys ja arkirealismi ottavat vallan, teknologiajournalismi menettää kykynsä tunnistaa hetket, jolloin mahdottomana pidetystä tieteiskirjallisuudesta tulee toimivaa todellisuutta – olipa kyseessä sitten sarjatuotantoauto tai puhdas voimannäyte siitä, mihin moderni koneenrakennus, tekoäly yhdessä pystyvät youtu.be/scwlR0QHGOk?is=-n87… youtu.be/scwlR0QHGOk?is=-n87…
13
5
2
76
11,414
Tekillä yritetään tuottaa luonnollista ja ihmismäistä sisältöä ja samaan aikaan selivittää mikä sisältö ei ole ihmismäistä. Ennusteiden mukaan AI-sisältö tulee ”täyttämään” verkon. Jos näin todella käy, mitä merkitystä tällä tunnistamisella on?
29
Mykkäsen mukaan vähennykset kohdistuisivat muun muassa tehtäviin, joita on mahdollista automatisoida. Jukon pääluottamusedustajat: ”muutokset uhkaavat lisätä työntekijöiden kuormitusta sekä heikentää kaupungin palveluja” Ihana julkinen sektori. hs.fi/pkseutu/art-2000012342…
34
Google halusi satojen miljoonien edun, siksi ohitti YVA:n, jonka läpivienti olisi kestänyt 12-18 kk. Tänä aikana kilpailijat olisivat saaneet kapasiteettia käyttöön. Kyse on siis siitä, kuka saa virrat päälle nopeasti uuteen infraan.
1
17
Tästä Suomelle kehitysidea. Koska business on tällaista, miksi Suomessa ei saada YVA:ta läpivietyä lain mukaan laadukkaasti, mutta nopeammin? Tämä voisi maksaa yrityksille extraa ja hyöty olisi molemminpuolinen.
4
Googlen motiivi jättää YVA välistä? 12-18 kuukautta nopeampi käyttöönotto. Satoja miljoonia enemmän liikevaihtoa säästetyllä ajalla. Tekoälykisa käy kuumana. Näin analysoi Geminin Deep Research: share.gemini.google/nm4b27jU…
1
16
Kun tuotat tekstiä SätkäPatella, sanavalinnat luovat siihen AI-leiman. Tekstin luomista ei nimittäin enää ohjaa pelkkä kehote tai suomen kielen kielioppi, vaan tilastolliset kaavat , jotka paljastavat tekoälyn roolin. Aika sekavia ajatuksia tästä.
1
28
Tämä.
Lärvi kuntoon työpaikalla, sanoo @SarasvuoJari. Hyviä suoria vinkkejä sinulle hyvään ja energisoivaan työpäivään. Aloitapa jo tänään😁👌 #työ #hyvinvointi @lehtinen_esa @HeikkinenMika @JanikaLind instagram.com/reel/DcvYTHaz8…
38
HS jutun mukaan Espoon kaupungin kulut kasvaneet 7 % 2026. Saman jutun mukaan Espoossa ei ole ollut yt-neuvotteluja 30 vuoteen. Miten tämä on mahdollista? Julkinen talous syö kaiken mitä sille annetaan. 1/2
1
47
Teen laadukasta tekstisisältöä AI-agentin avulla. Ensimmäisen kerran tuli vastaan tilanne, jossa lähtömateriaalissa on AI-maneereita. Teksti oli joko luotu tai muotoiltu AI:lla. Näkyy lopputuloksessa. 1/2
1
40
Ihmisen omaa ääntä ei voita mikään. AI ei kykene inhimillistämään AI:n omaa tuotosta. Lisäksi tekstiin oli lipsahtanut sellaista kieltä, että tuskin kirjoittaja itsekään osaisi selittää, mitä teksti tarkoitti. Ajattelulle ja itse kirjoittamiselle on edelleen paikkansa. 2/2
13
Aina kun HS julkaisee tekoälyartikkelin, siinä kirjoitetaan Chat GPT. Erikseen. @hsfi Onkohan tähän joku peruste. Tietäiskö @katleena
1
5
1,478
AI ja "tehokkuuslupaukset". Onko niin, että mutuni heittää, vai onko mm. Claude alkanut vastaamaan selvästi entistä hitaammin? Odotteluaika kasvaa. Kenen "tehokkuutta" tässä nyt kasvatetaan, minun vai Clauden?
1
29
Lisäys: on muuten accountin limiitti tullut alas merkittävästi. Raja paukkuu helposti. No, onneksi, Gemini, Sätkäpate sekä Gemma lokaalina. Yhteen ei voi luottaa.
16
I need help with LM Studio. When using the mindstudio/big-rag plugin, LM Studio shows a list of background data every time it replies. Is there a way to hide this?
1
1
33
Twitterin alkuaikoina koin, että varsin rajattu merkkimäärä opettaa tiivistämään. Sama pomppasi mieleeni nyt, kun pohdin mitä tekstien tuottaminen tai viimeistely AI:lla tekee oman ajattelun ja kirjoittamisen kyvykkyydelle?
30